Loppuviikon ratsastelut - joo, monikossa!

Loppuviikko onkin ollut yllättävän hevospainotteinen: torstaina kävin ratsastamassa ensimmäistä kertaa Capulla, tänään kävin ensin taas ratsastussimulaattorissa ja sen jälkeen pääsin vielä ihan extempore Hilleilemään. Aloitetaan kuitenkin siitä torstaista.

Viime viikonloppuna vanha luokkakaverini haki facebookin kautta vuokraajaa hevoselleen, ja minäpä toki sanoin että voihan sitä nyt katsomaan tulla. Torstaille siis sovittiin kokeilu, ja kas, nyt mulla on taas vuokrahevonen. Capu on espanjasta tuotu 11-vuotias PSL/PRE -risteytysruuna, voikko väriltään, ja ihku tukkajumala jolla on myös erittäin tukeva laidunmaha räväkästä laidunseurastaan huolimatta. Uusi talli ja uusi heppa on aina jänniä juttuja, mutta onneksi omistaja sentään oli tuttu. Hevonenkin oli mukava, kiltti ja rauhallinen, mutta hirmu herkkä. Ymmärrän tosiaan, miksi joku sanoo sitä laiskaksi, vaikka itsellä ei varsinaisesti ollut ongelmia saada sitä liikkumaan tai pysymään liikkeessä. Capu on myös viime aikoina pääsääntöisesti vain maastoillut, ja olikin aika jäykkä, ja kuumuus myös vähän varmasti vetelöitti menoa. Tähän todennäköisesti kuitenkin auttaa jo ihan raaka työnteko, ja se, että saa oman kropan haltuun entistä paremmin. Innolla odotan kyllä, että pääsen itse rauhassa harjoittelemaan :)

Tänään kävin iltapäivästä toista kertaa simulaattorissa. Tämä kerta ei todellakaan ollut ihan samanlainen suksee, kuin edellinen, jo heti ensimmäisen 30 sekunnin jälkeen Minkki kysyi, että mitä olen tehnyt nyt eri tavalla versus talvi.. Tasapaino oli paljon huonompi, ja olin paljon, paljon enemmän oikealla kuin viimeksi. Saatiin onneksi korjattua asiaa, ja jännin asia tässä oli ehkä se, että olen jo vähän liiankin takanojassa, ns.  klassisessa kananperseasennossa :D Kun korjattiin asentoa suoraksi, tuntui, että oon ihan etunojassa ja tissitkin roikkuu jo alaspäin, mutta peilistä katsottuna olin kyllä ihan just eikä melkein siinä missä pitääkin. Pehmeät pallot aluksi istuinluiden alla helpottivat löytämään ja saamaan ne paremmin pystyyn, ja sain sitäkin kautta itseni syvemmälle satulaan ja parempaan tasapainoon. Korjasimme myös hieman oikeaa jalkaani, joka on vähän "tuhma" ja liikkuu omiaan vasemman pysyessä siellä missä pitääkin, eli reisiluu ei ole riittävän suora -> se ei pääse joustamaan riittävästi siellä kuopassaan ja polvesta alaspäin sääri kääntyy eri suuntaan. Tästä pitää itseni ajatella se oikea polvi olemaan vähän hiljempaa ja kääntää se reisiluu oikeaan asentoon, eikä vaan kääntää lonkkaa jatkuvasti auki. Myös käden pitää päästä liikkumaan liikkeen mukana, eli kun lapa nousee, myös käsi vähän nousee ja päästää hevosen liikkumaan.
Lyhyesti siis:

• Istuinluut pystyyn
• Selkäranka pystyyn kalloon asti
• Oikea lonkka koukistumaan, ei aukikiertoon
• Käden suunta lavasta ylöspäin

Teesejä pääsin heti jo testaamaan käytännössä, kun tosiaan kävin extempore-ratsastamassa Hillen pitkästä aikaa. Pyörin ensin vähän aikaa kentällä testaamassa asioita, ja kyllä, muutos hevosen liikkeessä sillä pienellä selkärangan suoristamisella ja oman position siirtämisellä pakaroilta istuinluille oli todella huima jopa Hillen kaltaisella, ei-niin-herkällä-ja-hyvinratsastetulla hevosella! Hillen kanssa tein ihan vaan parikymmentä minuuttia kenttätyöskentelyä lähinnä etsien rentoutta, pyöreyttä ja vähän suoruuttakin, sen jälkeen käytiin vielä maastossa köpöttelemässä. Itse pitäisi muistaa vaan paremmin se, ettei vie sitä oikeaa(kaan) kättä vasemman yli ristiin. Pääsääntöisesti kuitenkin vain pikatestasin jutut rennolla otteella ja pidin hauskaa :) Osasin vielä koota palapelinkin, eli pukea ötökkäloimenkin takaisin mummelin niskaan lähes-ykkösellä, josta olen hyvin ylpeä :D

Maastoilumeininkiä

Nyt jotenkin tuntuu taas löytyneen boosti tähän hommaan. Salillakin on taas päässyt ja ehtinyt kunnolla käymään, ja luulisi sen jo näkyvän myös kohta taas tekemisessäkin :) Hippolan klinikassakin kävin kun voitin Kian blogista lipun, ne muistiinpanot pitäisi vielä vaan saada kirjoitettua kännykästä ylös ja lavennettua tekstiksi.