Piuden tunti taas tänään, ratsuna Cyra. No news here ;)
Kenttä oli aika kova, niin menin (menin, koska tuntikaverini teki ihan muita juttuja) vähän käyntiä ja hissutteluharjoitusravissa ympyröitä ja suunnanvaihtoja lähinnä vaan taas sitä omaa elämistä. Näistä on ihan kauhean hankala kirjoittaa, kun tää on pääosin mun olemiseen keskittymistä eikä niinkään tehtäviä, ja tunnetta on mahdoton selittää.
Ajoittain sain hirmu hyviä pätkiä ja ahaa-elämyksiä lantion rentoudesta, paha vaan, että silloin helposti unohdin koko muun paletin. Haasteena tuntuu olevan nyt se, että kun jalat on rennot, ne on lötköt ja irti kyljestä, eikä kiinni. Sain kuitenkin tunnin jälkeen ihan kädestä (jalasta) kiinnipidettynä mallin siitä, kuinka pohjetta tulisi käyttää. Ajoittain hiffasin tunnilla itsekin sen fiiliksen, kun lantio on rento, reidet, polvet ja pakarat vaan hyllyy menemään, mutta alapohje on jäntevä ja kiinni hevosessa. Nää hetket kesti aina hetken kerrallaan ja hitsi että hevonen tuntuikin silloin hyvältä.
Isoin ongelma tuntuu silti nyt olevan vasemmalle kiertynyt ylävartalo. Vasen kylki on lysyssä (sikäli hassua, kun noin milloin vaan muuten oikea kylki on se, jonka päällä röhnötän) ja oikea lapa ei pysy paikallaan, vaan olkapää vetää sitä eteen niin että koko käsi on väärässä asennossa. Hartia nousee, kyynärpää lepattaa ulos ja käsivarsi venyy eteenpäin. Varsinkin ulkokätenä kaarteessa tää oli lähes mahdotonta oikaista. Ja jälleen, kun keskittyy yhteen asiaan,koko muu paketti levähtää.
Toivottavasti alan taas ehtiä salillekin, kun muut huolet on ainakin nyt vähentyneet. Humantool olisi kätevä, pitääkin kysyä, olisko työterveyshoidossa sellaista. Samoin joku kinesioteippaus olisi siisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti