Tigrulla tänään ajatukset irti työviikosta. Karmea tuuli aiheutti jännitystä, ja sit kun pikkuratsu jännäkakkaa matkalla kentälle, niin se pelästyy sitä ääntä kun kakka osuu maahan :D Mielenkiinnolla siis odotin mitä tuleman pitää, mutta yllätyin positiivisesti: tuulen suunta oli just sopiva, että kentällä kävi vain pieni vire!
Alkuun T oli superjähmeä ja hidas avuille. Varsinkin ulkoavut kulmissa ei menneet läpi, aloitinkin käynnissä tekemään kulmat vähän takaosakäännösmaisesti, niin että se ulkolapakin oli pakko liikuttaa. Tästä jatkoin eilistä avoilua sekä pari pohkeenväistöpätkää käynnissä alkuun, eikä se edelleen ollut oikein hereillä. Ravissa alkuun siis temponmuutoksia, niin että varsinkin eteen todellakin mentiin, eikä jääty arpomaan. Pikkuhiljaa, kun pikkuratsu lähti etenemään, se alkoi myös pyöristymään. Päätyihin tein voltteja ja ympyröitä, joilla asettelin tarpeen mukaan ulos ja sisään.
Työstin hetken vielä niitä avoja ja sen lisäksi hain vähän keskiravia ja kokoamista. Tigru oli tässä kohtaa ihan törkyhyvä, lisäsi superhienosti ja kokosikin ihan hyvin. Vähän tein liian pitkiä pätkiä, ja T pääsi väsähtämään, mutta otin silti laukat vielä, kun se muuten oli superhyvin kuulolla. Oikea laukka oli alkuun vähän outoa - en oikein tiedä, että menikö se ihan superhyvin lyhyttä laukkaa, vai oliko se sit kuitenkin vain hidas ja etupainoinen. Tempoa oli joka tapauksessa hankala säädellä, niin pistin sitten hetkeksi enemmän hanaa. Vasemman laukan nostossa mulla oli massiivisia ongelmia, ja varsinkin näin päin T tykkäsi työntää leuan eteen eikä halunnut pyöristyä, mutta snadilla jumpalla sain sen jotenkin myös laukassa liikkumaan kivasti eteen. Muutama rikkokin tuli, ja kaikenkaikkiaan siirtymiset oli paskoja näin päin.
Lopuksi kuitenkin Tigru ravissa venytti aivan hirveän hyvin pitkälle eteen-alas, jotta on se jotain sitten ihan tehnytkin :) Perus peltokävelyt ja pesut, ja sen lisäksi vielä showshinen avulla selvitin harjan ja hännän, kun niissä oli aika karmeita rastanalkuja. Äkkiä sitä tallilla monta tuntia vaan venähtää..
Eilen käytiin myös kaverin kanssa iltakävelyllä Etelä-Vantaan Ratsastuskoululle ja takaisin. En varsinaisesti vakuuttunut paikan nykymenosta, ainakaan positiivisessa määrin. Pakko kyllä todeta, etten ihmettele enää ollenkaan muutaman sieltä Piudelaan siirtyneen ihmisen istuntavirheitä - viitisen minuuttia katsottin tuntia, ja opettaja ei juuri edes puuttunut istunta-asioihin, ja silloin kun puuttui nekin oli epäoleellisuuksia. Turha korjata katseen suuntaa, jos koko ylävartalo kenottaa, tai kertoa että väistössäkin pohkeen paikka on sama eikä takana, jos ratsastaja samanaikaisesti vetää takanojassa ohjista taaksepäin.. Onneksi mulla on näin hyvä ratsastuskoulu jossa käydä, ja näin osaava opettaja, joka ei tyydy sinnepäin-versioon :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti