Todiste! Kyllä mä ihan oikeasti ratsastan :D Kuvaaja Piude Myrskog |
Torstaina ratsastin Cyran. Se tykkäsi kanssa katsella alkuun maisemia, mutta tein sen kanssa vähän samaa mitä Nelsonilla edellisenä päivänä, eli niitä taivutuksia. Keskityin myös siihen että olisin itse nopea jotta hevonenkin olisi nopea, ja että uskaltaisin ratsastaa ja vaatia sitä reaktiota. Tein paljon siirtymisiä ja temponmuutoksia sekä vähän voltteja kääntymisen ja taivutuksen tsekkaamiseksi. Alkuun onnistuin tekemään siitä taas ihan sikakauhean, mutta tuntuma oli kuitenkin tasainen ja selkeä koko ajan ohjan roikkumatta. Lopuksi se oli hetken ihan sikahyvä, pyöreä ja kantoi itsensä, niin lopetin äkkiä :D Ei meillä yhtä hyvin mene vieläkään kuin viime syksyn alussa, mutta onneksi suunta on taas parempi. Pitäisi vaan olla tyytyväinen niihin pienempiin edistysaskeliin eikä odottaa että poks yhtäkkiä joku kerta kun sinne menee, se tanssisi mun alla kuin GP-kouluratsu. Malttia siis, ja lisää työtä. Ja venyttelyä!
Torstaina tallille tullessa oli vastassa pelkkiä madallettuja hevosvoimia. Enpä ole koskaan nähnyt koko poppoota samanaikaisesti päiväunilla, Cyra varsinkin oli ihan naama maassa :D |
Eilen ratsastin vielä Nelsonin. Se oli edelleen aika virtaisa, jopa niin että se ihan oikeasti mm. kyttäili kentän vieressä maassa olevia asioita. Kerran se hyppäsi paikallaan, ja sitten se tuntui kuin hengähtävän, ja alkoi keskittyä. Aluksi keskityin itse pitämään taas tuntumaa ja olemaan nopea ja kevyt. Ratsastin Nelsonia aika lyhyenä ja aloitettiin melko reippaasti, kun poni oli vähän saippuamaisen liukkaan oloinen. Tein alkuun käynnistä pysähdyksiä ja sen jälkeen siirtymisiä askeleen sisällä sekä käynnissä että ravissa, jotta jarrut todella toimisivat, jonka jälkeen aloin hyvin nopeasti laukkaamaan. Laukassa ihan vaan edettiin hanskassa ja tehtiin ympyröitä koittaen välttää tahattomia vaihtoja. Oikeassa kierroksessa mulla oli taas paljon ongelmia joten ihan putkeen ei mennyt, vasen sen sijaan oli todella hyvää ja hienoa alusta asti. Avoa en tänään osannut ratsastaa (ettei vaan painopiste menis taas jossain ihan omissa sfääreissään, hmmm!) joten tein sitten pohkeenväistöä. Aluksi ihan ravissa vaan ennen kulmaa kääntö-suoristus ja väistö uralle jokusen kerran, sen jälkeen uralle päästyä laukannosto ja seuraavalla pitkällä sivulla taas ennen kulmaa keskelle, ja väistö laukassa uralle, pitkän sivun päässä raviin ja tasoittava voltti tarvittaessa päätyyn. Nelson oli hyvä ja hieno, reagoi kivasti, ja liikkui ihan superisti lopuksi kun annoin venyttää pidemmällä ohjalla. Hieno kääpiöratsu!