Näytetään tekstit, joissa on tunniste MLP-päivä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste MLP-päivä. Näytä kaikki tekstit

lauantai 24. tammikuuta 2015

Viikon ratsastukset

Viime viikon lauantai oli sellainen paluu lapsuusaikoihin -tallipäivä joista puhuimme kaverini kanssa jokin aika sitten. Ensin ratsastin itsenäisesti 20 min itseään tarhassa alkuverrytelleen Nelsonin. En ollut ihan niin tormakka mitä päätin aamulla olevani, mutta sain ponin kuitenkin hirmu kivaksi sohjoisesta pohjasta huolimatta. Tein paljon kaarevia uria kaikissa askellajeissa yhteensä tunnin ajan. Ei ihan parasta osaamistani, mutta ei kyllä huonointakaan. Varsinkin laukassa N oli superkiva ja sain itseni pidettyä hyvin suorana myös kaarevilla urilla oikeaan kierrokseen. Nelpan jälkeen kipusin vielä liikuttamaan kevyesti silmäkulmansa kolhineen Cyran, ja Neiti Pubiruusun kanssa mentiinkin sitten kolmisen varttia lähinnä käynnissä taivutellen. Olosuhteista huolimatta C oli todella kivan tuntuinen vaikka olikin sitä mieltä että paikkaansa muuttanut jääkiekkomaali vähintäänkin syö pieniä ratsuparkoja ja teki taas 180 astetta ympäri, tällä kertaa tosin ottaen mut mukaansa. Pikkuhiljaa päästiin siinäkin kulmassa kuitenkin syvälle asti, ensin vähän kauempaa ja pikkuhiljaa lähemmäksi hivuttautuen, vaikka siinä kulmassa ratsu olikin koko ajan vähän huolestuneen oloinen. Sisälle tultuamme nypin vielä vähän Cyran harjaa. Ihan lyhyeksi sitä en vielä saanut, C ei enää malttanut seistä paikallaan ja iltaheiniäkin alettiin jo kohta jakamaan, niin lähdin suosiolla kotiin.

Takkutukka siistiytymässä. Vielä pituutta riittää.

Keskiviikkona ei ollut tunteja sillä olimme Piuden kanssa molemmat Horse Shown palautetapahtumassa, mutta torstaina ratsastin taas Cyran itsenäisesti. C oli alkuun ihan kankea ja varsinkin vasen lapa eli ihan omaa elämäänsä - ei siitä superhyvää tullut missään vaiheessa, ja tunti piti tehdä töitä että sain sen antamaan periksi ravissa noin yhtään millään tasolla. Taivuttelin paljon ja tein loivia kiemurauria koittaen saada hevosta kuulolle, ai että olikin vaikeaa. Pohja oli niin koppura viikonlopun loskan jäädyttyä että laukasta ei tarvinnut edes haaveilla, joten ravissa ja käynnissä piti pärjätä. Lopuksi tosiaan onneksi ympyräkahdeksikolla ratsu pehmeni ja oli hyvä lopetta.

Rela hetki lauantaina ratsujen välissä.

Peruuntuneet tunnit pidettiin tänään. Mulla oli ratsuna Nelson ja vaikka aamuisesta ajankohdasta johtuen tuli vähän kiire, ehdin silti ihan hyvin tallille. Kerrankin kun oli valoisaa ja väkeä, niin sain vähän kuviakin itsestäni hevosen selässä :) Alkukäynneistä ehkä puolet menikin erinäiseen poseeraamiseen, onneksi isot tammat olivat menneet jo yhden, ja me pikkuisen Nelsonin kanssa saimme pienet lihaksemme nopeammin lämpimiksi. Tehtävänä meillä oli ensin pari puomia, joista alettiin sitten väistämään toisen ohi sekä ulko- että sisäkautta ravissa ja käynnissä. Ongelmia oli molempiin suuntiin, vasen käsi ei johtanut väistöä riittävästi, ja vasen jalka varsinkin ravissa ei ihan aina väistättänyt riittävästi. Teimme myös vähän ympyröitä ja etsimme hevosiin niin hyvää liikettä mitä se nyt tuolla pohjalla saattoi olla keskittyen itse ratsastamaan samalla. N oli kivan tuntuinen, oma ratsastukseni oli vaan varsinkin käden kanssa ihan toivottoman hidasta ja oikeassa kierroksessa olin hitosti kierossa vasemmalle... Auttoi paljon kun ihan keskittymällä keskityin siirtämään lantiota vähän eri suuntaan ja pitämään oikean lavan takana, tämän takia kuitenkin sit ratsastuksen tehokkuus kärsi välillä... Lopuksi kuitenkin sain järjesteltyä itseni sinne selkään oikein, pidettyä itseni siinä asennossa ja vaikuttamaan poniin tehokkaasti, ja kas, Nelppakin alkoi liikkua superhienosti ;) Harjoittelua siis lisää, ja mielellään muutama selkähierontakerta, että saa nuo jumit pois haittaamasta liikkuvuutta. Venytelläkin pitäisi muistaa...

Ponityttö ja pikkuponi.
Ihanaa olla näin lyhyt, olispa vielä yhtä kevyt kuin silloin poni-ikäisenä :D



torstai 21. elokuuta 2014

Viimeisen lomaviikon tallireissut

Maanantaina kävi hirveä munkki: taivas oli ihan pikimusta ja tuuli tosi sateisesti, mutta taivas aukesi vasta noin minuutti sen jälkeen, kun ehdittiin kentältä sisään. Kovasta tuulesta johtuen Capu vähän kytisteli nurkkia ollen ihan kuuro jalalle, joten aloitettiin homma jälleen kerran perusasioiden perusasioista, eli pysähdyksistä ja käyntiinsiirtymisistä. Haasteita oli, sillä C oli kovasti sitä mieltä että pysähtyä ei tarvitse niinkuin tasajalkoihin päinkään, ja pysähdyksissäkin oli ihan hyvä kyttäillä maisemia kaula kenolla minne ehti... Pahimmissa kuuroustilanteissa otin myös jokusen peruutusaskeleen, ja ne olivat kyllä hirmu hyviä ja auttoivat - niiden jälkeen ratsu oli kuulolla sekä edestä että takaa, ja painokin alkoi pikkuhiljaa siirtyä paremmin takaosalle. Aloin pikkuhiljaa tekemään myös voltteja ja ajattelemaan käynnissä kulmia takaosakäännösmäisesti jälleen. Muutama superhyvä pätkä näitäkin tuli, mutta kun tulee liian kovaa mutkaan, ei ihan ehdi kääntää takajalkojen ympäri vaan sit tulee napakäännösteltyä. Ravissa tein ensin vähän käyntiinsiirtymisiä ja sitten voltteja, ja Caposter liikkuikin todella hienosti ja mukavasti! Selkäkin nousi muutamaan otteseen todella hyvin,

Tähän väliin on kyllä pakko huomauttaa, että kun tuli välikäyntien aika, C relasi ihan esimerkillisesti hakien pitkäksi alas, eikä mikään ahdistanut tai kytistyttänyt. Pohjimmiltaan se on kyllä onneksi ihanan järkevä hevonen <3

Lopuksi yrittelin vähän pohkeenväistöä, mutta se on harvinaisen hankalaa kun itse on niin kiero että painoavut tulee ristiriitaisina muihin apuihin nähden, että ratsu tarjoili jo vähän espanjalaisen käynnin alkeita. Kun sain omat palikkani järjestykseen, tuli sitä väistöäkin hetkellisesti. Ravissa tein vielä muutaman hienon volttikahdeksikon, taivutus säilyi hyvin ja hevonen polki takaa ravaten todella kivasti omilla jaloillaan moottori takana eteenpäin :) Tässä vaiheessa ratsu alkoi tuntua jo sen verta väsyneeltä että jätin laukkakokeilut sikseen, oltiinhan me tehtykin jo hyvän aikaa töitä.

Ihan Järkevä Hevonen! So not... :D

Eilen tulikin sitten pelkkä MyLittlePony-päivä. Yllättävän aikataulumuutoksen takia oli tarkoitus ratsastaa vain pikaisesti, mutta koska hevonen oli päättänyt viettää aikaa DaySpan savihoito-osastolla, oli jälkien siivoamisessa sen verran hommaa etten olisi ehtinyt ratsastaa kunnolla. Ja koska kiireessä tulee vain kusipäisiä kakaroita niin totesin että parempi jättää ratsastamati kokonaan, hevonen jo muutenkin vaistosi pienen kiireen ja taluttaessa sikaili niin että piti ihan tosissaan jo suuttua käytöstapojen puutteeseen. Hoitohetki meni kuitenkin hyvin, ja lopputulemana oli nätisti kiiltävä hevonen jolla ei ollut tukassaan savella kiinnitettyjä kukanvarsia...

Lomat on nyt lähes lusittu, kohta tuleekin pimeys ja märkä ja rapa ja väsymys ja liukkaat kelit. Niitä ei-niin-kovin-paljoa odotellessa...