Keskiviikkona tunnilla jälleen Sally. Olin itse ihan puhkipoikkiväsynyt, jopa vielä enemmän kuin viime tunnilla, ja se näkyi ratsastuksessani jo ihan sillä, etten saanut pohjetta läpi sit millään, hevonen oli tyhjä edestä ja pohkeen takana, enkä saanut sitä edes menemään eteenpäin kääntämisestä puhumattakaan... Hevonen vei ja kuski roikkui kyydissä.
Piude onneksi kiipesi selkään hetkeksi helpottamaan hommiani, ja eipä Sally alkuun Piudenkaan alla oikein halunnut jalkaa kuunnella. Hetken se siiinä sitä ratsasteli eteen-taakse kuulolle vaatien mojovastikin reaktiota, ja pääsin takaisin selkään. Tämän jälkeen etsittiin Sallyn kanssa yhdessä hetki tasapainoa kommunikaatiolle, mutta lopulta saatiin överireaktiot pois ja oltiin samalla aaltopituudella. Ja Sally oli taas yhtä hyvä ratsastaa kuin aina ennenkin, herkkä, reaktiokykyinen ja nopea :)
Päivän alkuperäinen aihe, kevyt istunta ja puomit, oltiin aikaa sitten hylätty koska kanssaratsastajallanikin oli samanlaisia ongelmia, joten pysyimme ihan vaan perusmeiningillä, ympyröitä ja suoraan oikein liikkuvilla hevosilla. Laukassa tein ihan hirmu hyvää jotain, en oikein tiedä että mitä, mutta nostot oli hyviä, laukka pyöreää ja tasapainoista mun laukkaa. Välillä kun oli ahdasta, pystyin kiepauttamaan siinä samanlaisessa laukassa mutkia esteiden välistä tiukastikin, ja laukka pysyi samana ja hyvänä. Jopa mun vaikeus, oikea laukka, oli ihan superhyvää ja pyörivää, Piude kysyikin että mitä oikein tapahtui :D
No, paljon parannettavaa olisi toki ollut, sillä vaikka sain Sallyn hyvin jalalle, en saanut sitä niin hyvin kevyeksi edestä kuin olisin halunnut. Ja toki lähtien siitä, että olisin voinut saada sen itse heti jalasta eteen.. No, tästä ei toivon mukaan mennä enää alaspäin, Horse Shown jälkeen kiireetkin lakkaavat niin että ehdin syödä järkevästi sekä liikkua muutenkin kuin kerran viikossa ratsastustunnilla. Koitan nyt vaan keskittyä siihen mikä meni hyvin, ja muistella miltä se tuntui.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti