Keskiviikon Piuden tunnista tein Facebookiin päivityksen joka alkoi "Eilisestä 60 min ratsastustunnista mentiin ehkä noin 90 minuuttia ravissa kevyessä- ja esteistunnassa". Rankkaa siis oli, mentiin ensin ravipuomeja ihan normaalisti keventäen ja sen jälkeen sitten tuo kevyt- tai esteistuna istunta puomikasojen yli. Jossain vaiheessa otettiin tehtäväksi myös puomikasojen välissä muutamat käyntiaskeleet, edelleen peba ylhäällä penkistä.
Olin muutenkin jo kaikesti HIHS-valmistelusta ja muusta stressistä henkisesti ihan puhki ja verensokeri oli ihan finaalissa, kypärä valui otsalle ja lasitkin vielä alas nenältä etukenoasennossa, joten tunti vei musta kyllä kaikki mehut. Hevonenkin vaihtui pitkän Cyra-putken jälkeen Sallyyn, ja alkutunti oli kuin alkeiskurssin alussa keventämään opetellessa, niin eri tuntuista oli meno :D Kaikesta tuonnepäin tekemisestä on niin totaalisen pitkä aika, että tuntuma oli hukassa ja lähtökohtaisesti ratsastin jopa omaan tasooni nähden huonosti. Kuitenkin sain kehuja siitä että ratsastin linjan hyvin suoraan ja olin kokonaisuudessaan siellä suorana, joten ihan metsään ei mennyt. Samoin heti tunnin jälkeen kipeitä oli vain ns. oikeat paikat, eli vatsalihakset sekä nilkat pitkästä ääriasennossa olemisesta. Tästäkin tekemisestä vain se rutiini puuttuu.
No, ehkä se saadaan hankittua takaisin, ja toivoa on. Lihakset oli oikeastaan vasta tänään kipeät, ja ihastuttavan tasaisesti ja symmetrisesti. Hyvällä tavalla tietää tehneensä :) Venytteyä pitäisi kyllä muistaa harrastaa enemmänkin, ja Horse Shown jälkeen voisi kuvitella pääsevänsä jopa salille taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti