Piuden tunnilla eilen Sally. Kauheasti en jaksa syväluodata sillä työasiat vie ihan liikaa tilaa ajatuksista kuten veivät eilen tunnillakin. Kaksijakoisin mielin ihmettelin hetken, sillä vaikka hevonen on hieman yksinkertaisempi ratsastaa kuin Cyra, on se aivan valtava mastodontti. Suitsia en saanut taaskaan yksin päähän, onneksi tuntikaveri on pidempi niin saatiin heppa paketoitua ja tunnille.
Molemmat ratsut protestoivat tänään joko ratsastajiaan tai jotain muuta. Sallylla on kokeiltu pari edellistä päivää toista satulaa, ja se kiroili aika paljon jo kuntoonlaitettaessa. Käynnistä raviin siirtyessä olikin oikeassa kierroksessa etupää to-del-la kevyt, vaikka siis ohja olis ollu pitkä ja ravisiirtymää yritettiin vain maiskutuksella. Vasemmalle ravi nousi käynnistä ihan hyvin, ja se oli siinä suunnassa (mulle yleensä vaikeampi ratsastaa) paljon parempi, ja pääsin ihan oikeasti jopa vaikuttamaankin siihen. Alun jännittelyn jälkeen sain Sallyn hetkeksi kulkemaan hyvin, mutta etukeveysepisodi vähän murensi mun rentoutta, ja eipä hevonenkaan ollut ihan omillaan ja jännitti. Lopussa kuitenkin sain sen hyvin takaisin pyöreäksi ja liikkumaan kivasti ravissa, mutta tunnin aiheeksi jäi -tälläkin kertaa- ravissa oman itsensä löytäminen hevosen selässä suorilla urilla ja ympyröillä.
Jälleen, kuten tiistainakin, hevosen levittyä huomasin että ulko-ohjan tukea ei ollut ja jalankin kanssa vähän miten sattui. Sain hevosen hyvin kuulolle, kun pyöristetyissä päädyissä tavallaan "yli"suoristin Sallyn ulko-ohja-sisäpohje -meiningillä. Asiaa ei auttanut ainakaan se, että oikeasta käsivarresta joku lihas/hermo kanitti ja särki alkuun, varmasti näkyi käden jännittymisenä sekin oman osansa verran. Sen siitä saa kun töissä istuu siinä vedossa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja joo, kyllä siinä perusratsastuksessa on ihan oikeasti töitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti