Työkuviot ja yleinen vammailuolo on jättänyt "pari" tallikertaa väliin. Tässäpä siis niistä pientä yhteenvetoa.
Tigrun kanssa pääsiäistorstaina peruslöllöilyä eikä kummempaa. T oli alkuun vähän hankala, mutta kun en vaatinut kummempia, sekin relaantui. Taisin ratsastaa kaikki askellajit läpi ja käpytellä laitsalenkin. Viimeistään siinä vaiheessa kaikki stressi valui ulos, kun ratsu käveli rentona pitkää ja vetävää käyntiä tallillepäin. Helppo oli puhallella :)
Pääsiäismaanantaina Piude kävi pitämässä meille tuntia. Kuskia enemmän ohjeistaen kuin hevosta - samaa settiä kuin normaalistikin, muista ulkoavut, oikea lapa selkärankaan jne. Ympyrällä asioita läpi, laukan nostoa, myötäämistä, ohjalle tulemista ja sellaista. T oli aika flaati ja vähän epähuvittunut, joten aseteltiin ensin ulos jotta saatiin ulko-ohjan tuki että päästiin asettamaan sisälle. Suurimpana asiana jäi mieleen käynnin ratsastus - vaikka sitten ihan pientä ja hidasta käyntiä, kunhan se kävelee ja on menossa eteen päin, eikä jumita paikallaan tai hiihdä kauheeta hatikatia passikäyntiä eteenpäin kuuntelematta mitään.
Keskiviikkona Piudella omalla tunnilla, ratsuna vaihteeksi Sally. Gramaanit tänäänkin, ja hyvä niin - aika kamalaa se oli niilläkin. Me ei vaan puhuta samaa kieltä. Ihan normaalia settiä, käynnissä ja ravissa ympyröitä pitäen hevonen suorana. Gramaanit oli aluksi kiinnitetty sivuun, mutta Piude laski ne jossain vaiheessa normaalisti kiinni alas satulavyöhön. Sen jälkeen alkoi jotenkin sujua. Oma epävakaus vaan näkyy sillä heti, ja jos jännität, se vetää herneen nokkaan. Kuten myös siitä, jos pohje on liian takana. Ja siitä, jos jää kädellä kiinni. Ja siitä, jos tuntumaa ei ole... No, lopuksi se kuitenkin oli ihan rento ja toimi ihan hyvin, mutta hurraamista tunnissa ei paljoa ollut.
Perjantaina olin työjuttujen takia ihan puhki, ja meninkin ihan keventelymielellä liikenteeseen. Tigru oli kuitenkin heti alusta superhyvä ratsastaa, pehmeä, liikkui mielellään ja oikein päin. Kenttä oli aika raskas, joten nopeasti vaan hyvää fiilistä ylläpitäen ratsastin askellajit läpi Piuden neuvoin välillä ulos asettaen, ja sit pidemmälle käyntilenkille metsän kautta pelloille. Hyvä rento fiilis siis oli tärkeintä, ei niinkään se, että mitä ja miten sieltä tuli ulos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti