sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Rentoilua ilman satulaa

Tigrulla tänään vähän väsyneenä ilman satulaa hetkinen. Tigru oli liikkunut jo aamusta ja mä en jaksanutkaan keskittyä alkuperäiseen suunnitelmaan, niin jätin satulan pois ja pyörittiin ympyrällä rentoutta etsien hetki. Käynnissä ötökät häiritsivät hirveästi, ja T ei oikein jaksanut ensin keskittyä, mutta malttoi sitten nostaa selkänsä ja laskea päänsä, kun siirryin raviin. Tasajalkasätkyjäkään ei tänään tullut kuin yksi.

Pikkuratsu liikkui tänään hyvin ja reagoi apuihin mukavasti, mutta taipumisen kanssa sai tosissaan tehdä töitä. Ei niin, että se olisi ollut jäykkä eikä olisi pystynyt, ennemminkin niin, että onks pakko jos ei haluu. Kyllä se siitä sitten taipuikin, ja oli tosiaan hirmu hyvä, keveä ja rento ratsastaa ja kulki hyvin selkä ylhäällä. Ilman satulaa mennessä varsinkin huomasi oman istunnan vaikutuksen hevosen liikkeeseen, hirmu hyvää tekee mennä välillä noin. Eikä se nyt tasapainollekaan voi huonoa tehdä! Nyt onkin sitten pohkeet ihan mustat, enkä halua miettiä, minkä väristä kamaa lähtee auton nahkapenkeistä, ne kun oli tarkoitus putsata ja hoitaa ensi viikolla. Mutta mitäpä uhrauksia sitä ei tekisi paremman ratsastuksen eteen ;)

Pikaisesti tällä viikolla tapahtuneet

Keskiviikkona Piudella pitkästä aikaa ratsuna Cyra. Jotenkin olin vähän hukassa, hevonen tuntui hirmu erilaiselta mitä muistin. Hyviäkin pätkiä tuli, mutta edelleen ongelmana oli käden epätasaisuus, ja mielestäni vielä liian pitkällä ohjalla ratsastaminen. Paljon pohdittavaa jäi kyllä hampaankoloon.

Torstaina Tigru. Kamala tuuli toi ekstrajännitystä menoon taas, T teki tasajalkasätkyjä eikä halunnut rentoutua millään. Töitä sai yhden hyvän askeleen takia tehdä ehkä sadan askeleen verran.. Koitin heti alussa tehdä paljon tehtäviä jotta huomio pysyisi mussa ja tekemisessä, eikä kuvitelluissa sapelihammasvarpusissa. Käynnissä aloitin loivilla kiemuroilla yrittäen pitää käynnin puhtaana, joko yksi iso tai kaksi pienempää pitkälle sivulle, ravissa tein vaan isoja kiemuroita ja lisäilin voltteja mutkakohtiin sekä ympyrän ja/tai voltin päätyihin. Laukassa oli vähän leviämistä ilmassa, mutta varsinkin viimeinen laukasta raviin siirtyminen oli todella super. Pohkeella Tigru oli hyvin ja laukat nousi pääsääntöisesti hyvin ja täsmällisesti, vaikka muuten oli avut ei menneet ihan koko ajan perille. Lopussa T oli kuitenkin taas hyvin super ja jäin taivuttelemaan hetkeksi kahdeksikolle, itse vaan oikeaan kierrokseen asetin helposti liikaa niin ettei ratsu ollut suora. Helpotti huomattavasti taas, kun ajatteli hieman asetusta ulos.

Tänään olis taas illalla Tigruilua luvassa, katsotaan, mitä nyt saaadaan aikaiseksi.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannustigruilut

Keskiviikon tunti peruuntui hevosongelmien takia, kengittäjä on ilmeisesti tehnyt jotain niin että molemmat tammat klenkkaavat >:(  Sen sijaan menin salille kiertoharjoitteluun, jossa teemana keskivartalo. Nyt suorastaan harmittaa, että se on normaalioloissa samaan aikaan ratsastustunnin kanssa, oli kyllä niin hyvä! No, pitää käydä niissä maanantain kiertoharjoittelussa, ja skarpata siellä.

Eilen laistin tallireissun juhannusruuhkiin vedoten, mutta tuntui sopineen pikkuratsulle hyvin tämä järjestely. Alun löysäilyn ja jäykkyyden jälkeen mulla oli alla koko ajan parantava ratsu, joka vähän ennen loppuraveja oli ihan törkyhyvä. Kevyt, reaktiivinen avuille, ja toimi pelkillä hengityksillä ja painonsiirroilla, eli juuri niin kuten pitäisikin :) Tein pääty-ympyrällä asetuksia ulos ja sisään vuorotellen, ulosasettaessa koitin hieman myös "asettaa" takaosaakin ulos. Sen lisäksi tein vähän tavallisia siirtymisiä ja temponvaihteluita, ja ratsastin kaikki askellajit läpi. Lopussa vielä suoristelin reilummin, asia, joka olisi ollut hyvä tehdä jo aiemmin, jotta varsinkin vasemman lavan olisi saanut paremmin haltuun.

Omaan ratsastukseeni en ollut yhtä tyytyväinen kuin viimeksi, vaikka Tigru oli lopussa ihan super, itse olin varsinkin ravisiirtymisissä kädellä huono, jäin vaan ratsastamaan eteen niin että ohja lörppyi tyhjänä ja itse käperryin tuijottamaan etukaarta. Temponmuutoksissakin jäin kädellä jotenkin kuolleeksi, ja se näkyi jännittymisenä, ensin omana josta sitten luonnollisesti myös ratsun. Hirmuinen ero oli taas liikeessä, kun muistin istua enemmän takapuolellani, pitää rangan suorassa ja katsoa eteenpäin. Pohkeet olivat sen sijaan hyvin kiinni, ja kun askellaji pysyi tempossa, oli myös käden tuki tasainen. Noista pohkeista varsinkin sietää olla ylpeä, toki ratsun sopivalla kokoluokallakin on tekemistä, asian kanssa, mutta heiluva alapohje on ollut asia, jota on viimeisen vuoden aikana todella saanut työstää. Hyvä, että jossain tapahtuu edistystä!

Ensi viikolla siis toivottavasti omat tunnit jatkuvat. Kova draivi kaikenlaiseen tekemiseen on nyt vallalla, pakko ottaa siitä irti kaikki, koska itseni tuntien se ei tule jatkumaan pitkään ;)

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Paluu arkeen?

Töistä ja muista kiireistä johtuen on kirjoittelu jäänyt. Hyi mulle, koska varsinkin Tigrun kanssa on tapahtunut juttuja, jotka olisi ollut hyvä kirjata ylös heti. Nyt voin vaan todeta, että edistystä on tapahtunut. Osasyynä saattaa kyllä olla se, että olen käynyt kerran-kaksi viikossa myös salilla, enkä vaan ratsastanut ja läppäröinyt.

Keskiviikkona Piudelassa tunnilla, Cyran kaviomustelman takia ratsuna Nean pikkuponiruuna Nelson. Ja hihhih mikä kaveri :D Ihan sama miten tunti olisi mennyt, mä olin taas maailman onnellisin poniratsastaja! Piude oli stewardoimassa Nations Cupia ja PM:iää, joten Malla oli taas tuuraamassa. Päästiin todenteolla töihin, Nelppa on vino ja tykkäsi lintsata menemällä ponilinkkuun ja kipittämällä. Hirmu hienoja pätkiä sain kuitenkin kaivettua siitä ulos, vaikka varsinkin oikea suunta oli meille molemmille ihan uskomattoman vaikea. Nelson ei tahtonut asettua kunnolla, ja oma oikea käteni vaelsi sään yli vasemmalle ja olin jotenkin ihan kokonaan menossa itse vasemmalle myös oikeassa kierroksessa. Korjattiin tätä ajatuksella siitä, että mun ranka on pystytolppa, josta hartiat kääntyy liikeen mukaan nivelettömänä vaakatolppana. Näin itse sain pidettyä oman menosuuntani samana ratsastettavan kierroksen kanssa myös silloin, kun oikea pohje ei mennyt läpi. Olispa kevyempi (työn alla!) jotta saisi ponia alleen muutenkin kuin vain hätätilassa.


Torstaina Tigrun kanssa vähän vaan hölköttelyä, alunalkaen en olisi jaksanut ratsastaa ollenkaan. Uskomaton tuuli sai pikkuruunan korvat pyörimään ja meno oli alkuun kaikkea muuta kuin rentoa ja mukavaa. Jotenkin sain kuitenkin itseni pysymään rauhallisena ja erittäin rentona, vaikka Tigru uunoilikin, ja siinä vaiheessa kun urpoilu lisäntyi, ulko-ohja vakaammaksi, pohkeet kiinni ja polvesta ylöspäin muu kroppa ihan relana. Jopa Maailman Pelottavimmasta MuurilaatiKostosta päästiin ohi ihan suoralla hevosella, kun muistin itse olla rela mutta tiivis, ja katsoa pois pelottavasta kohteesta. Tein voltteja ja temponvaihteluita ravissa saadakseni T:n relaamaan ja kuulolle, joka onnistui itseasiassa hirmu hyvin. Ravissa tuli jopa ihan ok-pätkiä, ja käyntikin oli kaikesta huolimatta pääosin käyntiä eikä possupassia. Laukkaa en yrittänyt, olin vähän väsynyt, ja tämänhetkinen tilanne oli olosuhteisiin nähden erittäin hyvä ja rento. Olenkin erittäin tyytyväinen nimenomaan omaan ratsastukseeni, sillä ihan täysin sen ansiosta ei päädytty kuuta kiertävälle radalle, ja edellispäivän ongelmainen oikea käsikin tuntui tänään olevan nimenomaan se kantava voima. Lieneekö johtunut sit edellispäivän harjoituksista vai mistä.

Tästä ainakin on hyvä jatkaa eteenpäin, ja toivon mukaan ehtisin myös tänne kirjailla vähän asioita.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Hevostelua Hollannissa.

Päivitystahti on ollut melko onnetonta viime viikkojen työkiireiden ja Hollannin reissun takia. Amsterdamissa heppataukoni onneksi päättyi, kun heti ensimmäisenä päivänä näin poliisihevosia, ja seuraavana päivänä naapurikaupungissa pääsin kurkkaamaan yhteen kaupunkitalliin sekä myös kaverin tallille mukaan. Kaupunkitalli sijaitsi junaradan ja kanavan välissä, leveyttä tallilla oli sen verran, että sinne mahtui 20 x 40 m maneesi. Kenttää ei ollut, ja tarhojakin vain yksi. Tallilla toimi ratsastuskoulu, ja lisäksi siellä oli muutama vaunuhevonen erilaisia tapahtumia varten. Hevoset olivat iloisen ja rennon oloisia, ja tulivat heinistä huolimatta karsinan ovelle (näillä ei ollut kaltereita ollenkaan etuseinällä, välissä oli väliseinät) moikkaamaan ja kerjäämään rapsutuksia. Ratsastustunnit maksavat kuulemma noin 10-15 euroa.

Tämän jälkeen suuntasimme vielä ulommas tallille jossa kaverin hevonen majailee. Hirvittävän iso paikka, 140 hevosta, joista vajaa 100 pihatoissa 10-50 hevosen laumoissa. Vapaalla heinällä toki, ja se näkyy mahanympäryksissä. Hevoset ovat todellakin harrastehevosia, ja tuosta hevosmäärästä huolimatta olin tallin 20 x 60 m kentällä aivan yksin. Tullessamme tallille siellä oli kaksi hevosta, eikä meidän jälkeenkään sinne tullut ketään. Kaksi juoksutusaitausta oli kyllä kovassa käytössä. Tallilla oli toinenkin kenttä (yhtä tyhjä), josta on tarkoitus rakentaa maneesi syksyksi.

Kaverin hevonen, nelivuotiaaksi kääntyvä pikkuruuna, oli varsin hauska tapaus. Hirmu mukava ja miellyttämishaluinen, vaikka ei aina ollut ihan kartalla ja ajoittain kyseli, et jos tekis näin olis helpompaa. Itsellä oli vähän turhan pitkä jalustin sinne selkään, valokuvista näki hyvin että keventäessä joutui vähän seisomaan ja kantapää nousi ylös varvistaessa. Jännitin kovasti noin nuorella ratsastamista, kuitenkin heppa liikkui hyvin ja mäkin sain ihan jopa vaikutettua siihen ajoittain kuin aikuiseen hevoseen, vaikka ohjaustehostin ei aina toiminut ihan toivotusti :) Tehtiin puolisen tuntia hommia, askellajit läpi ja pari väistöpätkää. Tyytyväinen olin jälkeenpäin sekä itseeni että hevoseen. Tästä sessiosta on jopa kuviakin, voin lisätä kunhan saan ne ensin tikulle, sitten itselleni ja lopulta jonnekin nettiinkin.

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Keskiviikko 10.4. - With the flow

Myöhässä mutta kuitenkin. Piuden tunnilla keskiviikkona Sally. Alkuun en ollut mitenkään kauhean innostunut asiasta viimeviikkoisen jälkeen tai edellispäivän totaalisen bad ridingin takia, mutta tunti meni kuitenkin kaikenkaikkiaan hirmu hyvin :) Gramaanit meillä oli tälläkin kertaa, ja tuntikaverina Nelsonin kanssa E.

Sally oli heti alusta hirmu hyvän tuntuinen, liikkui mielellään ja mukavasti. Luulen, että edelliskertaa huomattavasti lyhempi jalustin sai jalalleni paremman paikan satulassa ja sitä kautta sain itsenikin paremmin tasapainoon. Tehtiin ravissa ympyröitä ensin verrytellen, sitten päätyihin puomin yli tavoitteena tehdä tasainen ympyrä ja osua keskelle puomia. Alkuun toin Sallyn huonosti ihan mihin sattuu, mutta lopulta pääsin kääntämään ja suoristamaan oikeassa kohtaa. Suunnan vaihto ja ensin sama toiseen suuntaan, sen jälkeen jäätiin eri päätyihin ympyrälle tehtävänä laukannostot.

Tässä kohtaa, superhyvin menneestä alkutunnista huolimatta, alkoi vähän jännittämään. Kuten aiemminkin todettu, en ole oikein puhunut Sallyn kanssa samaa kieltä, ja jo käynnistä raviinsiirtymisissä on ollut hirmu massiivisia ongelmia; itse olen ollut jäykkä ja jäänyt puristamaan mikä on saanut Sallyn toimimaan kengurumaisesti eteenpäinmenon sijaan edestä ylöspäin. Lisätään tähän vielä se, että laukannostot ovat mulle usein hirmu ongelmallisia ja saan aikaan vaan kovempaa ravia, plus etten ole koko talvena pohjien takia päässyt laukkaamaan kovinkaan paljon.. Tähdet kuitenkin olivat oikeassa asennossa, ja laukka nousi heti pyynnöstä ilman mitään kommervenkkejä, hyppimisiä tai muutakaan, ja oli tasaista ja hyvää laukkaa mun askelilla. Pääsin myös ratsastamaan laukkaa jonkin verran, ja vaikka pari rikkoakin tuli, se ei kauheasti haitannut, kun enemmänkin oli tarkoitus tehdä niitä nostoja. Pääsin myös tekemään noston tai pari käynnistä, ja nekin olivat, vaikka isoja, niin ihan hyviä ja laukka pysyi rauhallisena. Toiseen suuntaan Sally oli kädelle huomattavasti raskaampi, ja jouduin tekemään enemmän töitä ravissa laukkojen välillä saadakseni sen kevyemmäksi kädelle.

Loppuraveissa Sally oli ihan superhyvä, venytti ihan tosissaan eteen-alas niin että selkä pyöristyi ja ylälinja "pullistui" ulos. Enpä muista koska viimeksi olisin saanut hevosen venyttämään noin hyvin. Kaiken lisäksi tää tapahtui vielä enemmän ohjalla kuin gramaanilla, jotain siis ainakin tuli tehtyä oikein! Ympyröitä näin molempiin suuntiin, käynnissä hetki samoin ja pitkät ohjat.

En voi olla mitään muuta kuin tyytyväinen. Ratsastin itse omalla tasollani hirveän hyvin, hevonen oli mukava ja kaikki sujui kuten pitikin. Vähän harmittaa että taukoa tulee työasioiden tähän kohtaan, mutta voihan sitä kysellä jos aikaa tulee, sekä Tigrulta että Piudelta josko väliin sittenkin mahtuisi. Vapun jälkeen alkaa taas normaalimpi elämä, toivon. Salikortti on kuitenkin voimassa 05-23, joten täyttä liikkumattomuutta ei työajoilla ainakaan kokonaan voi perustella ;)

tiistai 9. huhtikuuta 2013

Tiistai 9.4. - Bad Riding

Rakas päiväkirja, tänään ratsastin Huonosti. Tigrulla ja hirmu kunnianhimoisena suunnitelmana jatkaa siitä mihin eilen jäätiin. No, tuolla asenteella kun lähtee, niin munillehan se menee. Tai reisille, niinkuin tänään kirjaimellisesti kävi.

T oli alkuun heti hirmu hyvä. Käveli nätisti puhdasta käyntiä isommallakin tuntumalla. Homma alkoi valumaan mönkään porttikulmassa. T vaan tuijotteli asioita, enkä saanut sitä keskittymään niin mitenkään siinä kohtaa. Vastakkaisella pitkällä sivulla T oli hyvä ja rento. Avoja yritin toteuttaa mutta en saanut samaa fiilistä kuin eilen, vaikka ulko-ohja olikin voltilla hyvin. Siinä vaiheessa kun olisi pitänyt lähteä avoilemaan, poni suoristui, ulko-ohjan tuki hukkui, ratsu juoksi alta ja istuin vinossa. Annoin pitkät ohjat että nollailtaisiin vähän. Sama toistui toiseen suuntaan, ja lopetinkin kesken. Jännittely jatkui porttipäädyssä edelleen. Pohkeenväistöt juostiin alta. poni säikähti ja otti lähdöt. Suutuin. Poni ei tämänkään jälkeen rentoutunut. Ylläri...

Palasin väistöihin, jossa taas juostiin alta. Jossain vaiheessa huomasin, että porttipäädyssä ei menty edes kulmaan. Voltti sinne, uudestaan kulmaan määrätietoisesti ja oho, ongelmat hävisi. Ratsu oli rennohko, ja kuunteli eikä juossut alta. Pitkä ohja hetkeksi taas ja mietintää. Pidensin hieman ohjaa, pyysin käyntiä, se tuli. Sitten ravia alas istuen, ei niin paljon liikkuvia osia. Suoristin oman istunnan: kannoin kädet, kannoin oman leuan, suoristin selän ja siirsin painon nivusilta istuinluille ja takapuolelle. Ohhoh. Ratsu nyökyssä, rentona ja kuunnellen. Väistöpätkä tuli hyvin eikä juostu alta. Kulma oli epämukava selkeästi ratsusta, mutta muuten ei hätää. Toiset väistöt ei ehkä ihan niin hyviä kuin ensimmäiset, mutta silti olin tyytyväinen, kun ratsu siirtyi pidätteellä ravista käyntiin. Äkkiä vaan portista ulos ja pitkälle peltolenkille. Onneksi hevonen tuntui edelleen rennolta myös käyntilenkillä, toivottavasti ei jäänyt traumoja kummallekaan.

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Viikko 14 - kertailua

Työkuviot ja yleinen vammailuolo on jättänyt "pari" tallikertaa väliin. Tässäpä siis niistä pientä yhteenvetoa.

Tigrun kanssa pääsiäistorstaina peruslöllöilyä eikä kummempaa. T oli alkuun vähän hankala, mutta kun en vaatinut kummempia, sekin relaantui. Taisin ratsastaa kaikki askellajit läpi ja käpytellä laitsalenkin. Viimeistään siinä vaiheessa kaikki stressi valui ulos, kun ratsu käveli rentona pitkää ja vetävää käyntiä tallillepäin. Helppo oli puhallella :)

Pääsiäismaanantaina Piude kävi pitämässä meille tuntia. Kuskia enemmän ohjeistaen kuin hevosta - samaa settiä kuin normaalistikin, muista ulkoavut, oikea lapa selkärankaan jne. Ympyrällä asioita läpi, laukan nostoa, myötäämistä, ohjalle tulemista ja sellaista. T oli aika flaati ja vähän epähuvittunut, joten aseteltiin ensin ulos jotta saatiin ulko-ohjan tuki että päästiin asettamaan sisälle. Suurimpana asiana jäi mieleen käynnin ratsastus - vaikka sitten ihan pientä ja hidasta käyntiä, kunhan se kävelee ja on menossa eteen päin, eikä jumita paikallaan tai hiihdä kauheeta hatikatia passikäyntiä eteenpäin kuuntelematta mitään.

Keskiviikkona Piudella omalla tunnilla, ratsuna vaihteeksi Sally. Gramaanit tänäänkin, ja hyvä niin - aika kamalaa se oli niilläkin. Me ei vaan puhuta samaa kieltä. Ihan normaalia settiä, käynnissä ja ravissa ympyröitä pitäen hevonen suorana. Gramaanit oli aluksi kiinnitetty sivuun, mutta Piude laski ne jossain vaiheessa normaalisti kiinni alas satulavyöhön. Sen jälkeen alkoi jotenkin sujua. Oma epävakaus vaan näkyy sillä heti, ja jos jännität, se vetää herneen nokkaan. Kuten myös siitä, jos pohje on liian takana. Ja siitä, jos jää kädellä kiinni. Ja siitä, jos tuntumaa ei ole... No, lopuksi se kuitenkin oli ihan rento ja toimi ihan hyvin, mutta hurraamista tunnissa ei paljoa ollut.

Perjantaina olin työjuttujen takia ihan puhki, ja meninkin ihan keventelymielellä liikenteeseen. Tigru oli kuitenkin heti alusta superhyvä ratsastaa, pehmeä, liikkui mielellään ja oikein päin. Kenttä oli aika raskas, joten nopeasti vaan hyvää fiilistä ylläpitäen ratsastin askellajit läpi Piuden neuvoin välillä ulos asettaen, ja sit pidemmälle käyntilenkille metsän kautta pelloille. Hyvä rento fiilis siis oli tärkeintä, ei niinkään se, että mitä ja miten sieltä tuli ulos.

Maanantai 8.4. - Tiian tunnilla

Tigrun kanssa Tiian tunnilla. Kenttä oli melko huonossa kunnossa, mutta toisessa päässä pystyi tekemään töitä käynnissä ja ravissa. Alkuun vähän käyntiä, ja sit ravissa vähän voltteja kääntäen ulkoavuilla. Käynnissä aloitettiin tekemällä voltti pitkän sivun alkuun, josta jatketiin avotaivutusmaisesti ensin käynnissä ja samalla tavalla voltin kautta ravissa. Aloitettiin oikealle, ja meni ihan plörinäksi... Ulkoavut ei olleet kartalla ollenkaan, joten ulkolapa falskasi ja poni meni jotain epämääräistä kylkimyyryä pää kenossa suuren osan ajasta. Toiseen suuntaan onnistui - sain jotenkin otteen siitä ulko-ohjasta ihan eri tavalla, se oli vakaa, siellä oli tuntuma ja se ei päästänyt lapaa heilumaan. Muutama pätkä näin päin ja paluu takaisin oikeaan kierrokseen, jossa onnistui nyt paljon paremmin kun oli mielikuva siitä ulko-ohjan tuesta aivan eri tavalla.

Hetki kävelyä, ja aloitettiin taas oikealle seinäväistössä. Kävelijät aiheuttivat lievää häiriötä, mutta muuten homma oli ihan ok. Väistöt taas olivat vasempaan paljon vaikeampia, tosin seinäväistö on ollutkin mulle aina hankala juttu. Jatkettiin ihan tavallisessa väistössä,kääntö ennen kulmaa keskelle, ensin hetki suoraan ja siitä väistö ulos uralle. Näennäisesti helpompaa näin, nyt tosin T ennakoi huomattavan paljon ja lähti juoksemaan väistöön. Tässä vasemmalle oli helpompaa, oikealle se oli väistön väleissä aina superhyvä, ja paransi vielä kun tein voltin päätyyn ennen kääntämistä. Käännöksessä se kuitenkin jotenkin muljahti ulkolavasta ulos ja lähti kipittämään pois alta tai ennakoi ihan hirveästi. Hyviä väistöjäkin kuitenkin tuli, ja kokonaisuutena oon tyytyväinen sekä tuntiin että ratsuun, sillä tehtäven välissä se oli hirmu hyvä, loistava ratsastaa, hyvin ohjan ja pohkeen välissä rentona ja itse liikkuen. Pitää itse vaan muistaa ottaa se ulko-ohja, ja sinne tarvittaessa välillä paljon sitä tuntumaa hetkellisesti, että pääsee kääntämään ja väistättämään ilman että varsinkin vasen lapa karkaa.

Tigru on ollut viime aikoina vähän nahkea ja jännittynyt ratsastaa, joten sitä suuremmalla syyllä olen hirmu tyytyväinen sen rentouteen ja halukkuuteen tehdä töitä. Toivottavasti tämä vire pysyy jatkossakin päällä :)

torstai 28. maaliskuuta 2013

Keskiviikko 27.3. - gramaaneja ja pyörälläajoa.

Piuden tunti, ratsuna Cyra. Cyralle laitettiin alkukävelyn ja -hölkän jälkeen gramanit satulavyön sivuun kiinni, koska se on ollut tuhma ja lopputunnista viskellyt päätään, sekä tykännyt kulkea kenossa lavat ulkona. Järkytin alkutunnista myös Cyran napauttamalla sitä raipalla kun se jäi jarruttelemaan kakkatauolle - Äiti näitkö, se löi mua! :D No, lopputunnin se olikin superhyvin kuulolla eikä paljon tarvinnut keskustella että mennäänkö vai ei. Pienikin pohje riitti, ja tämä vielä edellisen tunnin pitkäjalkaratsastajan jälkeen, joten voin olla tyytyväinen.

Jos Cyra keskittyi harjoittelemaan suoranakulkemista, niin mä keskityin kantamaan oikeaa kättä ryhdissä ja pitämään jalkoja alhaalla sekä kääntämään. Tänään ne ei heiluneet niin järkyttävästi kuin pari viikkoa sitten, ja vaikka apujenkäyttö oli ajoittain kaikkea muuta kuin selkeää ja johdonmukaista, en ollut ihan hirveän hukassa ja epätasapainossa siellä selässä. Tein vähän pienempää uraa, josta käänsin-suoristin asetin, käänsin-ratsastin ulos, tein puolipidätteen, asetin-käänsin jne. Oikeassa kierroksessa homma oli hirmu paljon helpompaa kuin vasemmassa: oikea käsi ulko-ohjana ei vaan suostunut pysymään paikallaan, vaan valui milloin eteen suoraksi, milloin jäi taakse, yhteistä tässä oli vain se, että ulko ohja lerppui ilman tuntumaa... Ulkopohje myös hieman vuosi ajoittain, pitäisi ajatella ajavansa polkupyörää, eli kädet rinnakkain samalla tasolla.

Hirveän hyvä fiilis tunnilta kuitenkin jäi, hevonen tuntui hyvältä ja reagoi siihen mitä tein, kun tein oikein. Sain itse mielestäni myös ratsastettua kohtalaisesti ja parannettua omaa ratsastustani myös.

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Sunnuntai 24.3. - Kraniosakraaliterapiaa

Tigrulla eilen Kraniosakraalihoito näihin jumeihin liittyen. Itse olen aika avoin näille vaihtoehtohoitomuodoille, ne kun usein hoitavat syytä eikä pelkkää oiretta, kuten kiireinen länsimainen lääketiede tuppaa piikityksineen tekemään.

Kraniosakraalihoito on siis aivo- ja selkäydinnestekierron muokkaamista, näin mulle selitettiin. Nestekierron normaalin kulun estyminen voi aiheuttaa lihasjumeja, tai lihasjumi voi estää normaalin nesteikierron. Hoito itsessään näyttää siltä, että hoitaja vain pitää käsiä hoidettavan päällä, mutta kun tarkemmin katsoo, käsi liikkuu hieman. Tämä liike ei kuitenkaan ole hoitajan tekemää, vaan hoidettavan oma nestekierto aiheuttaa tämän liikkeen. Hoidettavat ovat usein hoitopäivänä loppupäivän ja hoidon jälkeen väsyneitä, seuraavana päivänä suositellaankin kävelyä vain maasta käsin. Joskus kuulemma hoidon jälkeen voi tulla jopa ontumaa, kun paikat aukeavat. Esimerkiksi täällä lisää hoidosta.

Itse en ole koskaan terapiaa aiemmin nähnyt, mutta edellisen vuokraponin kanssa mulla on siitä positiivisia kokemuksia, se ainakin oli paljon parempi monivammaisena ratsastaa hoidon jälkeen. Hämmentäväähän se oli, katsoa kun toinen pitää käsiä hevosen päällä eri paikoissa, mutta ainakin ratsun naaman ilmeistä se joltakin tuntui. Välillä se oli silmät puolitangossa pää lurpallaan, välillä ihan nenä kikkurassa eli selkeästi joku tuntui. Outouksia oli parissa kohtaa, hännän tyvi oli kuumempi kuin muu kroppa, mutta todennäköisesti hankauksesta johtuvaa. Vasemman lautasen päällä oli kovempi kohta, jonka minäkin huomasin. Sitä ei hoidossa vielä ihan auki saatu, katsellaan siis, mitä tapahtuu. Noin muuten mun mielestä ponin lihaksisto oli hoidettuna löysemmän ja rennomman oloinen, sääli ettei itse pääse sitä ensimmäisenä testaamaan, menen vasta torstaina. Tänään sillä on vapaapäivä, jollei omistajisto käy sitä taluttelemassa.

Innolla siis odotan torstaita (muunkin kuin lähestyvien pääsiäisvapaiden takia ;), että mitenkäs ponille kävi!

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Lauantai 23.3. - Rentoilua ja maastoköpöttelyä.

Tigrun kanssa vähän rentoilun hakemista, melko nopea setti superkelissä. T oli tänäänkin vähän jännittynyt, mutta muutamaan edelliseen kertaan nähden ihan hirveän paljon rauhallisempi. Ajoittain ilmassa oli vähän kyttäilyn makua, mutta laskisin sen ehkä eniten työallergiaksi - on pal helpompaa pistellä menemään kuin ihan oikeasti taipua, ja Sieltä Ladon Takaa Voi Joku Kyllä Ihan Oikeasti Tulla ;) No, taivuttelua, eli ympyrää ja voltteja siis, ympyrällä vähän väistöjä ulos että sain ratsun pikkasen paremmin ulko-ohjalle ja pääsin relaamaan sisältä, ja voltteja tarpeen mukaan myös. Hyvin pääsi pidentämään ohjaa, ja vasen laukka nousi ok:sti kun kuski korjasi istuntavirheensä. Se myös kulki heti alusta asti ihan hirveän paljon paremmin kuin edellisillä kerroilla, ja jopa haki hieman peräänantoon, kun päästi sisäohjasta irti. Tämän jälkeen hetki kevyttä ravia, jossa Tigru venytti hyvin eteen-alas, ja kun tallikaveri oli lähdössä loppukävelyille peltojen ympäri, niin äkkiä pitkä ohja ja mukaan, kun poni tuntui hyvältä.

Hieman jotenkin valun oikealle siellä selässä. Tein tästä testin, menin hetken aikaa ilman jalustimia. Pysyin paremmin suorassa, ja luulen, että se mun vasemman kyljen kasassa oleminen edesauttaa asiaa. Nyt tarttis vaan saada siis se kylki suoraksi, ja paino tasaisemmin myös vasemmalle jalustimelle. Niin ne ongelmat vaihtuu, aiemmin paino oli pääosin vasemmalla, mutta nyt varmaan tuo jalkapöydän vamma aiheuttaa sen, että sitä painoa ei itse oikein halua sinne vasemman päkiän päälle laittaa. Ulkoapujen merkitys tuli tänäänki ilmi, jos falskaa, poni punkee menemään miten huvittaa ja kulkee pää taivaissa. Ulko-ohjan tuki auttaa siis siihen pyöreyteenkin. Onko kukaan koskaan kuullut tästä? ;)

Jännittyneisyyteen liittyen Tigrulle tulee tänään kraniosakraalihoitaja, ja menen illalla katsomaan tapahtumaa. Jännityksellä odotellaan mitä se tuo tullessaan, T kun on omistajansakin mielestä ollut huono ratsastaa nyt, ja jäykkyyttä on jossain. Illemmalla siis kommenttia siitä!

torstai 21. maaliskuuta 2013

Keskiviikko 20.3. Tunnilla

Piuden tunti taas tänään, ratsuna Cyra. No news here ;)

Kenttä oli aika kova, niin menin (menin, koska tuntikaverini teki ihan muita juttuja) vähän käyntiä ja hissutteluharjoitusravissa ympyröitä ja suunnanvaihtoja lähinnä vaan taas sitä omaa elämistä. Näistä on ihan kauhean hankala kirjoittaa, kun tää on pääosin mun olemiseen keskittymistä eikä niinkään tehtäviä, ja tunnetta on mahdoton selittää.

Ajoittain sain hirmu hyviä pätkiä ja ahaa-elämyksiä lantion rentoudesta, paha vaan, että silloin helposti unohdin koko muun paletin. Haasteena tuntuu olevan nyt se, että kun jalat on rennot, ne on lötköt ja irti kyljestä, eikä kiinni. Sain kuitenkin tunnin jälkeen ihan kädestä (jalasta) kiinnipidettynä mallin siitä, kuinka pohjetta tulisi käyttää. Ajoittain hiffasin tunnilla itsekin sen fiiliksen, kun lantio on rento, reidet, polvet ja pakarat vaan hyllyy menemään, mutta alapohje on jäntevä ja kiinni hevosessa. Nää hetket kesti aina hetken kerrallaan ja hitsi että hevonen tuntuikin silloin hyvältä.

Isoin ongelma tuntuu silti nyt olevan vasemmalle kiertynyt ylävartalo. Vasen kylki on lysyssä (sikäli hassua, kun noin milloin vaan muuten oikea kylki on se, jonka päällä röhnötän) ja oikea lapa ei pysy paikallaan, vaan olkapää vetää sitä eteen niin että koko käsi on väärässä asennossa. Hartia nousee, kyynärpää lepattaa ulos ja käsivarsi venyy eteenpäin. Varsinkin ulkokätenä kaarteessa tää oli lähes mahdotonta oikaista. Ja jälleen, kun keskittyy yhteen asiaan,koko muu paketti levähtää.

Toivottavasti alan taas ehtiä salillekin, kun muut huolet on ainakin nyt vähentyneet. Humantool olisi kätevä, pitääkin kysyä, olisko työterveyshoidossa sellaista. Samoin joku kinesioteippaus olisi siisti.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

Jälkeenjääneet tallipäivät

Vähän jälkeenjääneitä muistiinpanoja:

Torstai 14.3.
Tigrulla. T ei ollut kovin hyvä, arkoi vähän selkäänsä, ja kentällä tapahtui niin paljon ettei oikein osannut rentoutua. Pöllöillyt se ei silti juurikaan, ja itse uskalsin ratsastaa vaikka ratsu tuntuikin ajoittain katoavan alta. Ei se sit tehnyt sitä :) Uskalsin jopa ratsastaa niin, että oikeassa laukassa sain provosoitua ulos pukin :D Kehonhallintaa ratsulla ei kuitenkaan ole niin paljon, että se olisi saanut siitä jatkettua samaa laukkaa, vaan levisi ristille, ja otin vauhdin pois kun oltiin tulossa kulmaan ihme pupuhyppelyä. Oikea laukka noin muuten oli hyvä, vasen nousi huonosti ja pyörikin alkuun huonosti. Lopussa Tigru kuitenkin venytti eteen-alas hirmu hyvin, oikein itse sinne hakien.


Keskiviikko 7.3.
Pienellä kiireellä tunnille, kaveri oli mukana graduaiheineen. Mulla oli lämpimästä kelistä johtuen saappaat, ja olo oli alkuun pahuksen irtonainen. Piude haki sitten tallista liimaa, niin saatiin vähän rentoutta kroppaan, kun jalkaa ei enää tarvinnut pitämällä pitää kiinni. Rumaa ja heiluvaa ratsastus silti oli, enkä ollut oikein millään tasolla tyytyväinen.


Tällä viikolla pitäisi tallata ihan normaalisti, keskiviikkona tunti (viime keskiviikon peruin kaiken hässäkän takia), ja Tigrulle vähintään lauantaina, ehkä myös torstaina tai sunnuntaina. Ensi viikko on onneksi lyhyt, niin ehkä ehtii useamminkin.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Kertausta kuluneelta viikolta

Keskiviikko 
Piuden tunti Cyralla. Paluu normaaleihin toimiin. Kenttä oli liukas, ja etsittiin ravin tahtia ja omaa rentoutta. Itse olin superjäykkä ja suoritin huonosti - omat huolet ja salille ehtimättömyys näkyivät kyllä. Cyra tuntui koko ajan luisuvan alta ja oli kuin saippuapala. Muutamia hyviäkin hetkiä tuli, mutta en kyllä tuolle suoritukselle hirveästi aploodeeraisi.

Torstai
Tigrulla. Nopea säätilanmuutos, vettä satoi. Kentän viereisen ladon katolta tipahteli lunta, ja se putoamisen ääni säikytti kaikkia hevosia. Tigru oli ihan superjännittynyt ja teki muutamat lähdötkin. Tallikaveri jäi loppukävelemään seurahevoseksi kentälle, hyvä niin. Hyvä oli myös kun kentällä alkoi ryhmätunti, hevoskaverit selvästi helpottivat ratsun (ja ehkä kuskinkin..) jännitystä. Sen jälkeen Tigru liikkuikin ihan superhienosti, rentona ja pyöreänä. Kauheasti en sitten muuta vaatinutkaan, ja lopettelin aika pian ihan jo senkin takia, että tuntilaiset saivat paremmin tilaa.

Lauantai
Työpäivän jälkeen vielä tallille. Tigru kohtuullisen hyvä alusta, kunhan nyt käveli alta pois. Alkuun etsittiin siis ihan vaan mun käyntiä, josta tehtiin siirtyminen pyöreänä pieneen, mun raviin. Jos pää nousi ja kaahotus alkoi, palattiin alas etsimään rentoutta. Lievää kytistystä oli ilmassa, mutta sitä tapoin pienillä avo- ja väistöpätkillä eri suuntiin. Laukattiin myös, ihan pieniä pätkiä alkuun, ja kun ratsu malttoi laukata, mentiin pidempiäkin pätkiä laukkaa kerralla. Oikea laukka oli hyvää alusta asti, ja hevonen innoissaan menossa, joten pääsin tosiaan nostamaan laukkaa pelkällä sisäistuinluun ja -lonkan siirrolla eteenpäin. Vasen laukka oli taas alkuun ihan superhuonoa, ja myrskytuuli tuli tässä vaiheessa, niin tehtiin sen kanssa vähän vähemmän töitä. Nostoja ja pieniä pätkiä siis. Tigru alkoi tässä kohtaa olla melko liukas, ja kytisteli yhtä nurkkaa rikkoen laukan raville. Itse arkailin hetken, mutta lopulta paloi käpy ja totesin että siitä laukataan piste, tapahtui mitä vaan. Kyllä me sit laukattiinkin, eikä mitään tapahtunut. Loppuravit istuin enkä antanut kauhean pitkää ohjaa, kun tuuli tosiaan oli huima ja Tallinnan TV:ssä oli vähän kohinaa. Kevyt ratsastelu flunssaisena ei siis ihan toteutunut, melkeen puoltoista tuntia loppupeleissä palloiltiin kentällä. Työvoitto lähinnä itselleni silti, ja voin olla tyytyväinen.